Suomen freelance-journalistit ry

Free-yhdistyksen jäsenyys ei välttämättä estä kassajäsenyyttä

Journalistien työttömyyskassa on palkansaajakassa, joten jäsenten tulee saada toimeentulonsa palkansaajana työsuhteessa.

Satunnaiset toimeksiantoperusteiset, ei-työsuhteiset freetulot eivät kuitenkaan estä jäsenyyttä.

Kassa tarkistaa asian antamiesi tietojen perusteella ja tekee jäsenyyspäätöksen niiden tietojen valossa, joita sillä on käytettävissä.

On hyvä muistaa, että työttömyystilanteessa palkansaaja-asemasi tarkistaa työvoimatoimiston työvoimatoimikunta. Siten palkansaajakassan jäsenyys ei ehdottomasti takaa ei-työsuhteisen freelancerin oikeutta päivärahaan.

Jos haet kassan jäsenyyttä uutena henkilönä

– Täytä työttömyyskassan jäsenhakemus
– Liitä hakemukseen jäljennös työsopimuksestasi
– Ilmoita myös sivutoimisen ei-työsuhteisen freetyön / freenä toimimisesi laajuus tai muu sivutoiminen yrittäjyys toteutuneiden/arvioitujen tulojen perusteella n. kuuden kuukauden ajalta ennen liittymistä, liittymishetkellä ja tulevaisuudessa.

Jos olet jo kassan jäsen

– Ilmoita kassalle palkansaajan/freetyön työmäärien/ja tai tulojen suhteessa tapahtuneet oleelliset ja pysyvät muutokset.

Jos palkkatyösi vähenee tai päättyy ja harkitset freelanceriksi ryhtymistä on Sinulla käytännössä kolme eri vaihtoehtoa valittavana säilyttääksesi työttömyysturvasi:

1. Ilmoittaudut työttömäksi kokoaikatyönhakijaksi työvoimatoimistoon ja teet satunnaista freetyötä

a. Olet Journalistien työttömyyskassan jäsen palkansaajana.
b. Voit saada soviteltua työttömyyspäivärahaa, kunnes työvoimatoimisto katsoo sinun työllistyvän päätoimisesti yrittäjänä. Tämä ei edellytä erityistä yritysmuotoa, vaan free-verokorttilainenkin voidaan tulkita yrittäjäksi. Päätöksen asiasta tekee työvoimatoimikunta, joten kassan jäsenyys ei takaa päivärahaoikeutta.

2. Ryhdyt kokopäiväiseksi freelanceriksi saaden toimeentulosi ei-työsuhteisena palkkioina
a. Olet Journalistien työttömyyskassan jäsen yrittäjänä ns. jälkisuoja-ajan.
b. Et hae palkkatyötä työvoimatoimiston kautta.
c. Voit olla Journalistien työttömyyskassan jäsen ns. kokeilevana yrittäjänä enintään 18 kuukautta. Jos em. aikana lopetat freetyön tekemisen, ilmoittaudut työvoimatoimistoon palkkatyönhakijaksi ja työvoimatoimisto toteaa freetyön päättyneen, jäsenyytesi kassassa muuttuu jälleen. palkansaajajäsenyydeksi. Tällöin ennen freetoiminnan aloittamistasi, palkkatyön perusteella kertynyt työttömyysturvasi on edelleen voimassa.
d. Huom! Sinun tulee selvittää toiminnan lopettaminen työvoimatoimistolle. Selvänä osoituksena toiminnan lopettamisesta on työvoimatoimikunta pitänyt esim. omista työvälineistä luopumista.

3. Ryhdyt kokopäiväiseksi freelanceriksi saaden toimentulosi ei-työsuhteisena palkkioina ja otat YEL-vakuutuksen
a. Eroat Journalistien työttömyyskassasta
b. Liityt yrittäjäkassan jäseneksi (www.ayt.fi, www.syt.fi) kuukauden kuluessa freelanceriksi ryhtymisestä, jolloin saat mukaasi Journalistien työttömyyskassasta kuuden kuukauden hyvityksen yrittäjän työssäoloehtoon (24 kk).

Yrittäjäkassasta kannattaa kuitenkin muistaa …

Suurin osa Free-yhdistyksen jäsenistä ei kuulu yrittäjien työttömyyskassaan.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on palkansaajakassoja tuntuvasti korkeampi, keskimäärin 3% ansiotuloista.

Jotta yrittäjäkassan jäsen voi työttömäksi jäätyään saada YEL-työtuloon sidottua työttömyyspäivärahaa freelancerin täytyy muun muassa:

– olla kassan jäsenenä ja päätoimisena yrittäjänä 24 kuukautta
– YEL-työtulon täytyy olla vähintään 8 520 euroa vuodessa
– YEL- ja kassamaksujen täytyy olla maksettu
– Yritystoiminnan tulee olla kokonaan lopetettu tai keskeytetty neljäksi kuukaudeksi
– Jos yritystoiminta on lopetettu, toimitaan liittyvien laitteiden tulee olla myyty.

Neljän kuukauden aikaa ei edellytetä palkansaajaan rinnastettavalta henkilöltä. Tulkintatapauksia tähän ei kuitenkaan ole tiedossa journalistien osalta.

Aija Ståhlberg
kassan johtaja

Petri Savolainen
työehtoasiamies, SJL

16.8.2006